Eläinsatu

  • | | | |

    Hilen ja Valen uniseikkailu

    Lukuaika n. 5 minuttiaOli ilta suuressa, rauhallisessa metsässä.Metsän keskellä kasvoi valtavan iso tammi, niin iso, että sen oksat kurkottivat melkein pilviin asti. Tammen juurella oli pieni, lämmin pesä. Siellä asuivat parhaat ystävykset: oravanpoikanen Hile ja ketunpoikanen Vale. Ilta oli jo pitkällä. Sammakot kurnuttivat kauempana lammella.Pöllö huhuili hiljaa metsässä.Tuuli suhisi tammen lehdissä kuin pehmeä iltasatu. Hile käpertyi pehmeään sammalpetiin…

  • | |

    Kolme pientä porsasta

    Lukuaika n. 5 minuttiaOlipa kerran kolme pientä porsasta, jotka asuivat niityn laidalla äitinsä kanssa. Heidän kotinsa oli lämmin ja tuttu, ja siellä elettiin rauhallista arkea. Aamuisin syötiin yhdessä, päivisin porsaat touhusivat pihalla ja iltaisin istuttiin pöydän ääressä kuuntelemassa, mitä kukin oli päivän aikana tehnyt. Eräänä päivänä äiti katsoi porsaitaan pitkään ja sanoi, että heidän oli aika lähteä rakentamaan…

  • | |

    Melkein rauhallinen eläintarhapäivä

    Lukuaika n. 7 minuttiaEläintarhan porttien edessä oli jo aamupäivällä vilinää. Ihmiset tarkistivat karttoja, lapset osoittelivat aitauksia ja jostain kuului eläinten ääniä. Laura ja Mikko saapuivat portille lastensa, Eelin ja Ainon, kanssa. He olivat tulossa opastetulle kierrokselle, ja eläintenhoitaja Kari odotti heitä valmiina portin vieressä. – Tervetuloa opastetulle kierrokselle! Kari sanoi ja hieraisi käsiään yhteen. – Kaikki eläimet ovat…

  • | | | |

    Kolme pukkia

    Lukuaika n. 5 minuttiaOlipa kerran kolme pukkia, jotka asuivat puron varrella pienellä niityllä. Niitty oli heidän kotinsa, ja he tunsivat sen jokaisen kiven, mättään ja mutkan. Keväällä ruoho oli kasvanut nopeasti ja tarjonnut herkullista syötävää, mutta kesän edetessä se oli kulunut lyhyeksi ja kuivemmaksi. Pukit söivät edelleen joka päivä, mutta he huomasivat kaikki saman asian: ruoho ei enää…

  • | | | | |

    Metsän ystävysten joulu

    Lukuaika n. 4 minuttiaMetsän yllä leijui hiljalleen lumisade. Valkoiset hiutaleet pyörivät rauhallisesti alas, kuin pienet pumpulipallot. Joulu oli tulossa, ja koko metsä tuntui kuiskaavan: “Kohta tapahtuu jotain ihmeellistä.” Isossa kuusessa asui Orava Ossi, jonka häntä oli tuuheampi kuin kenenkään muun. Ossi rakasti joulua – varsinkin sitä, kun sai koristella kotirapun pähkinöillä ja kävyillä. Hän hyppäsi oksalta toiselle ja…